Tänään siirryin eilisistä ristiäismuisteluista ja leivontakuvista ihan toisenlaiseen tunnelmaan. Mielessä ei ollut ollenkaan leivonnaiset. Aamu alkoi hyvin pelkistetysti kuten kuvasta näkyy, pelkkää kahvia ja vettä. Jopa muumimammakin mukissani näytti hieman apealta.
Yleensä olen todellakin niitä ihmisiä, jotka syövät kunnon aamupalan. En osaa lähteä minnekään, jos en syö kunnolla, unohtamatta toki aamukahvia. Tänään ei vaan saanut syödä mitään, sillä oli meno tutkimukseen. Huonosti nukutun yön jälkeen olo oli todella väsynyt, mutta pelkäsin myös, mitä päivä tuo tullessaan. Pelkäsin tutkimusta, koska tiesin sen olevan kivulias, mutta ehkä enemmän jännitin tulosta.
Olen itsekin työskennellyt sairaalassa aiemmin pitkäänkin, mutta kun itse joutuu potilaaksi, kaikki järkevät ajatukset kaikkoaa päästä. Korvissa vain surisee, sormet puutuu ja pyörryttää. Mielessään käy vaihtokauppaa, että "jos tällä kertaa kaikki on kunnossa eikä löydy mitään huolestuttavaa, niin lupaan tehdä sitä ja tätä jatkossa paremmin". Kerroin jopa itselleni, että olen sittenkin paljon mieluummin pullukka kuin ikuinen laihduttaja, jos vaan ei tarvisi olla tällaisella nälkäkuurilla tutkimuksen takia.
Kaikki meni onneksi hyvin ja pelot olivat olleet turhia. Mikä helpotus! Kuinka pienessä hetkessä ihmisen mieliala ja ajatukset voi muuttua ja kääntyä päälaelleen. Kaikkea ihmeellistä pyörii päässä, kun istuu odotusaulassa, kuten esimerkiksi, että minkä sairauden ottaisin mieluiten, jos joku pitäisi valita. Toisaalta seurailee muita kanssa-odottajia ja miettii heidän tarinaansa.Mutta tällaista se kai on, kun on elämää jo takana ja tietää, mitä kaikkea voi tulla eteen.
Keveämmin askelin poislähtiessäni bongasin aulassa kivan "palautelaatikon". Yksi noista vihreistä lehdistä on minun.
Vielä iloisemmaksi mieleni sai, kun lähellä asuvat lapsenlapset tulivat mummoa tervehtimään. Kuinka onnekas olenkaan, että saan olla osana heidän kaikkien arkea ja seurata heidän kehitystään. Mummoilu on vaan niin ihanaa! Terkkuja myös sinne kauempana asuville mussukoille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!