Syksyn satoa

Palataampa tänään alkulähteille, jonka takia blogia alunperin lähdin miettimään eli kirjoittelen välillä leivontakuulumisia. Sain työkaverilta ison pussin omenoita ja olen niistä tehnytkin jo muutaman piirakan, mutta vielä omenoita oli jäljellä, joten leivoin yhden vielä pakasteeseen vierasvaraksi. Samoin pieniä karviaismarjoja tuli kerättyä omasta pensaasta, joten niistäkin piti jotain keksiä. Marjat ovat tosi pieniä ja pensaskin aika ränsistynyt, mutta satoa on kyllä runsaasti tänä kesänä. Tykkään mantelista leivonnassa ja sitä löytyy molemmista tämän illan leivonnaisista. Löysin herkullisen näköisen karviais-mantelikakun ohjeen jo aiemmin, joten laitoin sen nyt kokeiluun ensi kertaa. Omenapiirakan ohje on vanha, jota olen tehnyt ennenkin. Karviaiskakun ohje löytyy ihan googlettamalla.

Rakastan toscaa ja kaikki toscapiirakat ovat niiiin hyviä! Minulla on sekä raparperi- että omenatoscapiirakan ohje, joita olen käyttänyt aina satokauden mukaan. Toki ihan perinteinen toscapiirakankin ohje löytyy, jota teen myös silloin tällöin ilman mitään täytteitä. Tänään vuorossa oli siis omenatosca ja se näyttää tältä:


 


















Tomusokeri meinasi sulaa päälle ennenkuin ehdin ottaa kuvia. Mutta piti olla nopea, koska mies odotti jo veitsi ojossa, milloin saa maistaa. Ohjeessa munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi, lisätään sulatettu rasva ja jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Omenat pilkotaan pohjataikinan päälle ja sitten uuniin esipaistumaan. Toscan ainekset kiehautetaan sillä välin kattilassa ja levitetään tosca omenoiden päälle paistamisen loppupuolella ja paistetaan vielä niin kauan, että tosca saa kauniin värin. 

Karviaispiirakan ohje oli uusi ja eka kertaa kokeilussa. Se oli niin monivaiheinen, että voi jäädä myös viimeiseksi kokeiluksi. Jos piirakka onnistuu ja maistuu, annan sille vielä toisen mahdollisuuden. Keitin ensin karviaisista hillosokerin avulla hillon ja laitoin sen jäähtymään. Sen jälkeen keitin vaniljakiisselin ja laitoin senkin jäähtymään. Piirakkapohja piti myös laittaa jääkaappiin kovettumaan, koska se oli aika vaikea käsitellä. Tarttui sormiin ihan hitokseen! Pohjataikinalla vuorattiin irtopohjavuoka, sen päälle ensin vaniljakiisseli ja sitten karviaishillo. Lopusta pohjataikinasta kaulittiin vielä kansi päälle. Kakku näyttää tältä uunista ottamisen jälkeen eli ei paha...

Mutta tähän pätee sanonta "Moni kakku päältä kaunis..." Kun leikkasin kakusta palan, kävi kuten vähän pelkäsinkin. Sisusta purskahti löysänä ulos. Empä tiedä, voiko tuota mitenkään pelastaa, paitsi laittamalla pakkaseen ja syömällä jäisenä tai lusikoimalla hillo vaikka lettujen päälle ja syömällä kuoret erikseen. No, aina ei voi onnistua, siksi pitäydyn yleensä tutuissa, turvallisissa resepteissä. Enkä yleensä jaksa tehdä leivonnaisia, joiden resepti on pitkä ja monivaiheinen.

Syksy on kyllä kiireistä aikaa. Haluaisin säilöä syksyn satoa enemmänkin talteen, mutta entisiäkin puolukka- ja omenahilloja on vielä pakasteessa. Sieniä en ole ehtinyt käydä edes etsimässä. Avomaankurkuista ainakin aion tehdä vielä kurkkusalaattia, mutta muu jää nähtäväksi, mitä ehtii ja jaksaa. Viikonloppuna olemme lähdössä lomareissulle, joten seuraavaksi voi olla odotettavissa matkakertomusta.